Millainen koulutusohjelma?
Korkeakoulututkintojen kolmiportainen malli (kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritutkinto) on varsin yleismaailmallinen ilmiö. Euroopan alueella tutkintojen yhtenäistämiseen on tietoisesti pyrittykin. Maakohtaista vaihtelua silti esiintyy niin tutkintojen laajuuden, keston, rakenteiden, painotusten kuin sisältöjenkin suhteen. Korkeakouluopinnoilla on eri maissa erilaisia tehtäviä ja tavoitteita. Korkeakoulutuksen vaatimustaso voi myös vaihdella oppilaitoskohtaisesti.
_____________________________________________________________________
Keskeisiä kysymyksiä:
Mikä ala sinua kiinnostaa?
Minkä tyyppisestä tutkinnosta olet kiinnostunut?
Oletko kiinnostunut tiedeyliopistosta vai ammattikorkeakoulusta?
Kuinka pitkään koulutukseen olet valmis sitoutumaan?
______________________________________________________________________
Monissa maissa korkeakouluissa suoritetaan myös kandidaattitasoa lyhyempiä tutkintoja. Nämä 1-2 vuodessa suoritettavat tutkinnot eivät luonnollisestikaan anna edellytyksiä jatkaa opintoja esim. maisteritasolla, mutta ne voivat olla käyttökelpoinen reitti työelämään.
Yliopisto vai ammattikorkeakoulu
Suomesta tuttu korkeakoulutuksen selväpiirteinen duaalimalli on jossain muodossa käytössä eräissä muissakin maissa (mm. Alankomaat, Ruotsi ja Saksa). Sen sijaan monissa maissa sekä tiedepainotteinen että käytännönläheisempi korkeakoulutus on yhdistynyt saman yliopisto-sateenvarjon alle (mm. Iso-Britannia). Monimuotoisissa korkeakoulujärjestelmissä on erityisen tärkeää tutustua tutkintojen sisältöön ja niiden tuottamaan osaamiseen.
Niissä maissa, joissa on hajautettu akkreditointijärjestelmä (mm. Yhdysvallat), on syytä kiinnittää tähänkin erityistä huomiota. Kela myöntää opintotukea pääsääntöisesti vain julkisen valvonnan alaisissa tai hyväksyttävästi akkreditoituissa koulutusohjelmissa opiskeleville.
Kela: Opintotuki ulkomaille (esimerkkejä eri maiden akkreditointijärjestelmistä ja ohjeita akkreditoinnin varmistamiseen)
Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman sisältö
Kandidaattitutkinnon suorittaminen kestää yleensä 3-4 vuotta, mutta vaihtelua voi esiintyä kestonkin suhteen. Myös tutkinnon rakenteissa on maakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi Iso-Britanniassa yliopistotutkinnot ovat korostuneen oppiainelähtöisiä. Bachelor-tutkinto voi koostua yhden tieteenalan opinnoista, sivuaine- tai yleissivistäviä opintoja ei välttämättä edellytetä lainkaan. Myös kahden tieteenalan joint honours -tutkinnot pysyttelevät useimmiten tiiviisti näiden alojen piirissä. Yhdysvaltojen nelivuotiset undergraduate-tutkinnot sitä vastoin rakentuvat toisin. Tutkintoon sisältyy huomattavan paljon monialaisisia yleissivistäviä opintoja ja vain osa opinnoista on ns. pääaineopintoja. Liberal arts -käsitteellä viitataan tähän koulutustraditioon. Oman erikoisuutensa muodostaa Ruotsin kurssiperusteinen malli, jossa koko tutkinnon voi koostaa yksittäisistä valinnaisista kursseista.
Useimmissa maissa opiskeluoikeus on koulutustasokohtainen. Maisteritason opintoihin ja muihin jatkotutkintoihin haetaan erikseen. Näiden ylempien korkeakoulututkintojen lukukausimaksut voivat myös olla selvästi kalliimpia kuin alemmilla koulutustasoilla.