Valintaprosessi

Opiskelijavalintaprosessi riippuu monesta eri tekijästä, kuten kohdemaasta, hakukohteesta ja korkeakoulun valikoivuudesta. Tästä syystä yleistykset ovat vaikeita.  Monissa tapauksissa valintaprosessi kuitenkin poikkeaa siitä, mihin olemme suomalaisissa korkeakouluissa tottuneet. Tässä osiossa käsitellään muutamia eroavaisuuksia.

_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Keskeiset kysymykset:

Mitkä ovat valintaperusteet?

Miten valintaprosessi etenee? Aikataulu?

Milloin valintojen tulokset julkaistaan?

Paikan vastaanottaminen? Muuta huomioitavaa?

_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Opiskelijavalinta korkeakouluissa

Kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat valitaan

Erityisesti joissain Keski-Euroopan maissa, kuten Alankomaissa ja Ranskassa, osa korkeakoulujen hakukohteista hyväksyy lähes kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat. Opinnoissa eteneminen edellyttää kuitenkin hyvää menestystä ja riittäviä opintosuorituksia. Karsintaa tapahtuu siis opintojen aikana. Ulkomaalaiselta hakijalta valinta edellyttää lähinnä riittävän kielitaidon osoittamista ja toisen asteen oppimäärää.

Valinta perustuu korkeakoulun subjektiiviseen harkintaan

Pohjoisamerikkalaisissa, varsinkin yhdysvaltalaisissa korkeakouluissa opiskelijavalinta perustuu usein kokonaisharkintaan. Hakuvaiheessa hakijasta kerätään mahdollisimman paljon tietoja monista lähteistä ja tämän perusteella arvioidaan soveltuvuutta kyseisiin opintoihin. Aikaisempi akateeminen koulumenestys on toki tärkeää, mutta sen lisäksi arvioidaan opiskelijan koulussa tai koulun ulkopuolella osoittamaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa (extracurricular activity). Kyvykkyyden osoittaminen erilaisissa akateemisissa kilpailuissa nähdään tärkeänä, samoin hakijan ranking-sijoitus omassa ikäluokassaan. Hakijan edellytetään analysoivan itseään ja omaa arvomaailmaansa esseissä ja koulun edustajilta toivotaan suosittelukirjeitä. Korkeakouluvalmiutta mittaavat SAT- tai ACT-testit ovat vieläkin tärkeitä, vaikka test optional -käytäntö onkin yleistynyt. Ulkomainen hakija joutuu usein todistamaan englannin kielen taitonsa erillisellä testillä. Kaikkein valikoivimmat yliopistot kutsuvat kiinnostavimmat hakijat haastatteluun, joka useimmiten voidaan tehdä etäyhteyksin.

Monimuotoisten hakemusten käsittely ja valintojen tekeminen on aikaa vievä prosessi. Valintapäätöksistä vastaavien admissions tutorien toimintaan liittyy vahva subjektiivinen näkökulma. Korkeakoulu ei myöskään välttämättä painota valintakriteereitä samalla tavoin kaikkien hakijoiden kohdalla. Tavoitteena voi olla monimuotoinen opiskelijayhteisö, jossa jäsenillä on erilaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia. Tämän vuoksi valinnan todennäköisyyttä on joskus vaikea ennakolta arvioida. Raskaan haku- ja valintaprosessin helpottamiseksi uusia valintatapoja on jo nähty. Kiinnostavin näistä lienee ns. reverse admission, jossa lukiolainen luo itsestään digitaalisen profiilin ja yliopistot voivat tehdä tekevät siihen perustuvia opiskelupaikkatarjouksia.

Brittiyliopistojen opiskelijavalinta nojautuu vahvemmin aikaisempaan koulumenestykseen, mutta hakemukseen liittettävällä personal statement -kuvauksella ja opettajan tai muun opiskelijaa hyvin tuntevan tahon suosituksella (reference) on merkitystä. Valintapäätökset ovat harkintaan perustuvia, mutta painottuessaan koulumenestykseen, helpommin ennakoitavissa. Brittiyliopistot yleensä julkaisevat hakukohdekohtaiset minimivaatimukset (entry requirements) maan omien toisen asteen tutkintojen ja esim. IB-tutkinnon osalta, joiden pohjalta voi arvioida suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanojen riittävyyttä jo hakuvaiheessa.

Valintojen tulokset ja paikan vastaanottaminen

Opiskelijavalintojen tulosten julkaisuaikataulut ovat yleensä maa- ja oppilaitoskohtaisia. Yhteishakujärjestelmä saattaa yhtenäistää tulosten julkaisua määrittelemällä aikarajoja, joita korkeakoulut noudattavat. Aikataulut on syytä tarkistaa korkeakoulukohtaisesti.

Silloin kun korkeakouluun haetaan viimeisen lukuvuoden aikana, korkeakoulut tekevät yleensä lopullisen valintapäätöksen vasta, kun saavat varmistuksen lukiotutkinnon valmistumisesta ja arvosanoista. Varsinkin maissa, joissa toisen asteen tulokset julkaistaan myöhään, korkeakoulut usein tekevät hakemuksen perusteella ehdollisen tarjouksen, jossa määritellään riittävät arvosanat ja muut valituksi tulemisen ehdot.

Kovinkaan monessa suositussa kohdemaassa ei tunneta laajaa yleistä asevelvollisuutta, joten opintojen aloittamisen siirtäminen varusmies- tai siviilipalveluksen vuoksi ei yleensä onnistu suomalaiseen tapaan ilmoitusmenettelyllä. Aloittamisen siirtämisen mahdollisuudesta on syytä keskustella korkeakoulun kanssa jo hakuvaiheessa. Joskus myöhemmän aloitusajankohdan voi määritellä jo hakulomakkeella (esim. UCAS-haun deferred entry). Asevelvollisuuden suorittamista voi lykätä myös ulkomaisten korkeakouluopintojen vuoksi.