Mikä maa?

Harvard University

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy jatkuvasti ja globaalit korkeakoulutusmarkkinat kasvavat samassa suhteessa. Englanninkieliset maat, USA, Kanada, Iso-Britannia ja Australia etunenässä pyrkivät houkuttelemaan lahjakkaita ja maksukykyisiä opiskelijoita ympäri maailmaa. Näin tekevät monet muutkin maat, mm. lisäämällä englanninkielistä koulutustarjontaa. Vaihtoehtoja on siis tarjolla runsaasti.

Jotkut ulkomailla opiskelusta kiinnostuneet nuoret ovat jo tehneet päätöksen kohdemaasta, mutta monet vielä pohtivat eri vaihtoehtoja. Päätökseen vaikuttavia tekijöitä on monia ja ohjauksen tehtävänä onkin auttaa nuorta eri tekijoiden erittelyssä ja pohdinnassa. Perustiedot korkeakouluopintojen järjestämistavasta ja opiskeluolosuhteista eri maissa on syytä tuntea ennen päätöksen tekemistä.

Tämän osion tarkoituksena on kuvata muutamien suosituimpien maiden korkeakouluopintoja ja ohjata kyseisistä maista kiinnostunut hakija yksityiskohtaisempien tietolähteiden äärelle.

____________________________________________________________________________________________________

Keskeisiä kysymyksiä:

Mistä maasta olet erityisesti kiinnostunut?

Onko sinulla erityisiä siteitä (perhe, sukulaiset, kieli tms.) johonkin maahan?

Onko kohdemaan sijainnilla, kulttuurilla, kielellä tai muulla seikalla merkitystä?

Mitä tiedät ennestään kohdemaasta?

_____________________________________________________________________________________________________

Maakohtaisia erityispiirteitä

Alankomaat

Alankomaat on noussut kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa viime vuosina varsin suosituksi kohteeksi: opiskelijoista lähes kolmannes on Alankomaiden ulkopuolelta. Kiinnostusta selittävät suhteellisen edulliset lukukausimaksut (eurooppalaisille opiskelijoille reilut 2000 euroa lukuvuodessa), laaja valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia sekä useat maailmanlaajuisestikin arvostetut yliopistot. Myös maan sijainti, suvaitsevaiseksi koettu ilmapiiri ja paikallisten hyvä englannin kielen taito koetaan eduksi.

Korkea-asteella Alankomaissa opiskellaan joko yliopistoissa (universiteit) tai ammattikorkeakouluissa (hogeschool). Molemmissa voi suorittaa sekä kandidaatin  että maisterin tutkintoja. Yliopistoissa kandidaatin tutkinnon opintojen kesto on 3 vuotta, ammattikorkeakouluissa 4 vuotta.  Maisteriksi valmistuminen kestää 1–2 vuotta. Ammattikorkeakoulusta  maisteriopintoihin jatkaminen (maan sisällä) edellyttää usein pre-master -opintoja.

Englanninkieliset koulutusohjelmat löytyvät Study In Nl-palvelusta. Samalta sivustolta löytyy monenlaista muutakin tietoa Alankomaisssa opiskelusta, opintojen rahoituksesta, asumisesta jne.

Alankomaissa ei ole yhteishakua vaan haku tapahtuu korkeakoulun omien verkkosivujen kautta. Jokaisen hakijan tulee kuitenkin ensin rekisteröityä Studielink-palveluun. Sieltä hakija saa ohjeet tarvittavien dokumenttien toimittamisesta oppilaitoksen omaan hakupalveluun. Yleinen hakuaika päättyy keväällä huhtikuun lopussa, mutta kaikki hakuihin liittyvät asiat, ajantasaiset vaatimukset ja aikataulut kannattaa aina varmistaa suoraan oppilaitoksesta. Hakukohteita ei tarvitse hakuvaiheessa priorisoida vaan hakija voi saada useammankin opiskelupaikan.

Pääsyvaatimuksena korkeakouluihin on korkeakoulukelpoisuus omassa maassa eli toisen asteen tutkinto sekä riittävä englannin kielen taito, hollanninkielisiin opintoihin hollannin kielen NT2-kokeen suorittaminen.

Alankomaissa ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta karsita hakijoita vaan kaikki hakuvaatimukset täyttävät pääsevät aloittamaan opinnot. Käytännössä karsinta tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, jolloin vain osa opiskelijoista saa oikeuden jatkaa opintojaan. Ns. numerus fixus -ohjelmissa aloituspaikkojen määrä on rajoitettu. Hakuaika näihin koulutusohjelmiin on valintaprosessin vuoksi jo aiemmin tammikuussa.

Asuntotilanne on erittäin haastava isoissa opiskelukaupungeissa eli asunnon hakeminen pitää aloittaa ajoissa. Alankomaissa ulkomaisen opiskelijan on rekisteröidyttävä opiskelukaupungissaan, ja tähän rekisteröitymiseen tarvitaan henkilöllisyystodistuksen lisäksi aina myös voimassa oleva vuokrasopimus. Rekisteröityminen on pakollista, ja vasta sen jälkeen opiskelija saa paikallisen sosiaaliturvatuunuksen  eli BSN-numeron, jota tarvitaan pankkitunnusten tapaan mm. sähköiseenn tunnistautumiseen.

Alankomaiden kasvava suosio ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa on johtanut siihen, että joihinkin koulutusohjelmaan on alettu kiintiöidä tietty määrä aloituspaikkoja ulkomaalaisille.

Opetustapa Alankomaissa on opiskelijakeskeinen ja vuorovaikutteinen, ja esimerkiksi ryhmätyöt ja keskustelupiirit ovat keskeisessä roolissa.

Suomen merimieskirkko Rotterdamissa (ajankohtaista tietoa ja neuvontaa myös opiskelusta Alankomaissa, kysy opiskelijan käsikirjaa)

StudyinNL (korkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat Alankomaissa)

Studielink (korkeakouluhaun rekisteröitymissivusto)

Suomalaiset opiskelijat Amsterdamissa

Espanja

Espanjan lämpö ja kulttuuri ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisia opiskelijoita entistä enemmän, ja moni on alkanut unelmoida yliopisto-opintojen suorittamisesta maassa. Hakuprosessiin kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä Espanjassa ei ole Suomen ja monen muun maan kaltaista yhteishakujärjestelmää, vaan hakuprosessit vaihtelevat täysin korkeakouluittain. Hakuprosessissa on eroja sekä yksityisten että julkistenkin yliopistojen kuin myös muiden korkeakoulujen kesken. Hakutietoja ei ole aina kovin helppo löytää, ja lisäksi laajemmat kuvaukset koulutusohjelmista ja hakukriteereistä on espanjaksi. Julkisten yliopistojen haut ovat yleensä touko-kesäkuussa. 

Espanjalaisessa järjestelmässä korkea-asteen koulutukseen lukeutuu yliopistokoulutus, korkea-asteen taidekoulutus, korkea-asteen liikunnallinen koulutus ja korkea-asteen ammatillinen koulutus. Korkea-asteen ammatillinen koulutus ei kuitenkaan vastaa suomalaista ammattikorkeakoulutusta. Espanjalaiset yliopistot tarjoavat virallisten, maan viranomaisten tunnustamien tutkintojen (titulaciones oficiales) lisäksi omia, yliopistokohtaisia tutkintokokonaisuuksiaan (títulos propios/no oficiales). Espanjalaisissa yliopistoissa on tasoeroja, ja sama tutkinto voi koostua eri yliopistoissa hyvin erilaisista kursseista ja opetuksen taso vaihtelee yliopistoittain.   

Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat korkeakoulukelpoisia espanjalaisiin yliopistoihin. Suomalaisten ei tarvitse yleensä osallistua espanjalaisten yliopistojen pääsykokeisiin, mutta hakuvaatimukset kannattaa aina tarkistaa koulutuskohtaisesti. Espanjalaisiin korkeakouluihin haettaessa tarvitaan yleensä aina UNEDin (Universidad Nacional de Educación a Distancia) päätös eli  oikeus tai valtuutus hakea opiskelupaikkaa suomalaisella pohjakoulutuksella. Löydät lisätietoa UNEDista täältä: UNEDasiss 

Espanjalaisissa yliopistoissa on käytössä lukukausimaksut. Lukukausimaksut ovat yleensä selvästi korkeammat yksityisissä yliopistoissa kuin julkisissa yliopistoissa. Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat usein kalliimpia kuin espanjankieliset. Englanninkielisiä koulutuksia on suhteellisen vähän, joten espanjan tai katalaanin kielen osaamisen merkitys on suuri. Opetus on pääosin espanjaksi ainakin julkisissa yliopistoissa. Joissakin yliopistoissa voidaan edellyttää ulkomaalaisilta opiskelijoilta erillinen espanjan kielikokeen suorittaminen.   

Asumis- ja muut elinkustannukset vaihtelevat Espanjassa paljon riippuen siitä, missä kaupungissa asuu.

Tietoa Espanjassa opiskelusta

Suurlähestystön sivut Espanjassa opiskelusta

Irlanti

Irlannin korkeakoulusektori on maan kokoon nähden monimuotoinen ja saattaa olla vaikea hahmottaa pikaisen tarkastelun pohjalta.  Julkisin varoin ylläpidetty järjestelmä sisältää perinteiset yliopistot, tekniikan alan yliopistot ja teknikan alan instituutit sekä opettajankoulutukseen erikoistuneet colleget. Lisäksi Irlannissa on 8 yksityistä collegea.

Tutkinnot on jaettu tasoluokitusjärjestelmän (levels 6-10) mukaisesti. Tutkintojärjestelmän tasolla 6 ovat kandidaattitutkintoa suppeammat sertifikaatit, joita järjestävät pääasiassa teknisen alan oppilaitokset ja yksityiset colleget. Tasolla 7 on kolmivuotinen Ordinary bachelors -tutkinto ja tasolla 8 nelivuotinen Honours bachelors -tutkinto. Taso 9 on Masters- ja postgraduate -tutkintojen luokitus ja tasolla 10 ovat tohtoritutkinnot.

Lähde: Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0

Julkisin varoin toimivat korkeakoulut eivät useimmiten peri undergraduate-tutkinnoista (tasot 6-8) varsinaisia lukukausimaksuja EU/EEA-maiden kansalaiselta. Opiskelija maksaa kuitenkin vuosittain ns. student contribution -maksun, joka on enintään 3000€. Postgraduate-tutkinnot (mm. maisterintutkinto) ovat maksullisia. Yksityiset colleget perivät lukukausimaksuja myös EU/EEA-kansalaisilta.

Korkeakouluihin haetaan keskitetyn hakujärjestelmän Central Applications Office (CAO) -sivuston kautta. Hakulomakkeella voi hakea tasokohtaisesti kymmeneen vaihtoehtoon. Hakuvaihtoehdot on asetettava mieluisuusjärjestykseen. Varsinainen hakuaika päättyy 1.2. ja yliopistot tyypillisesti lähettävät hyväksymistarjoukset vasta loppukesällä, kun toisen asteen tulokset julkaistaan.

Education in Ireland (Kattava aihepiiri korkeakouluopinnoista Irlannissa)

Central Applications Office (CAO) (Korkeakoulujen yhteishakuorganisaation sivusto, jonka kautta rekisteröidytään hakijaksi ja haetaan koulutuksiin. Sivustolta voi myös hakea ala- ja oppilaitoskohtaisia tietoja koulutuksista.)

Iso-Britannia

Iso-Britannia ja erityisesti Skotlanti oli pitkään yksi suosituimmista hakukohteista. Brexitin myötä hakijamäärät EU-alueelta ja myös Suomesta ovat pudonneet selvästi. EU-maiden kansalaiset maksavat opinnoistaan kansainväliset lukuvuosimaksut, jotka koulutuksen sisällöstä riippuen vaihtelevat n. 15 000 – 60 000 punnan välillä.

Iso-Britannian korkeakoulujärjestelmä koostuu n. 150:stä yliopistosta ja collegesta. Suomesta tuttua jakoa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ei ole, vaan Suomen AMK-tutkintoja vastaavat koulutusohjelmat järjestetään yliopistoissa. Koulutusjärjestelmä on hyvätasoinen ja koulutustarjonta erittäin laaja, mutta hakijan on syytä muistaa, että yliopistot eroavat toisistaan monella tavalla. Kansainvälisessä vertailussa osa yliopistoista sijoittuu varsin korkealle ja ne ovat usein hyvin valikoivia. Rankinglistojen kärkeen sijoittuvat Oxfordin ja Cambridgen yliopistot, jotka ovat monessa mielessä, niin opiskelijavalinnan kuin varallisuudenkin suhteen, poikkeuksellisia oppilaitoksia.  Valintavaatimusten kirjo on kuitenkin suuri, joten opiskelupaikan brittiyliopistossa saa ilman huippuarvosanojakin.

Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa bachelor-tutkinto on kolmevuotinen. Skotlannissa undergraduate-tutkinnon suorittamisaika on neljä vuotta ja sitä saatetaan kutsua Master-tutkinnoksi. Maisterintutkinnot brittiyliopistoissa ovat 1-2 vuoden mittaisia ja niihin pyritään erikseen.

Brittiyliopistot valitsevat opiskelijansa itsenäisesti, mutta hakeminen tapahtuu yhteisvalintapalvelu UCAS:in kautta. Yhdellä hakemuksella hakea voi viiteen kohteeseen (neljään, jos hakee lääketieteisiin). UCAS välittää hakemukset yliopistoille, jotka tekevät harkinnanvaraisen päätöksen valinnasta. Opiskelijavalinta perustuu tyypillisesti aikaisempaan koulumenestykseen, personal statement -kuvauksiin ja suosituskirjeeseen (reference). Jollain aloilla ja joissain yliopistoissa käytetään esikarsintatestejä, joihin ilmoittaudutaan jo aikaisin syksyllä. Tarkemmat tiedot löytyvät UCAS:in Admissions tests -sivulta.

UCAS (korkeakoulujen yhteishakusivusto ja koulutustietopankki)

Study UK (British Councilin ylläpitämä koulutustieto – ja koulutushakusivusto, yliopistokohtainen kooste apurahoista)

Kanada

Kanada on eräs suosituimmista kansainvälisten hakijoiden kohdemaista. Maassa on puolisen miljonaa kansainvälistä opiskelijaa, joista monet jäävät maahan työskentelemään tilapäisesti tai pysyvästi. Maahanmuuttopolitiikka tukee tätä kehitystä, ja Kanada onkin nykyisin huomattavan monikulttuurinen maa.

Kanadan korkeakoulujärjestelmässä on piirteitä sekä pohjoisamerikkalaisesta että eurooppalaisesta kulttuurista. Korkeakouluopetuksen järjestämisestä vastaa kukin provinssi ja territorio erikseen, minkä vuoksi jonkin verran vaihtelua on esim. tutkintojen pituudessa sekä hakumenettelyissä ja -ajoissa. Quebecin provinssin järjestelmä poikkeaa selvimmin muista.

Vaikka korkeakoulujärjestelmä muistuttaa USA:n systeemiä, selviä erojakin on. Kanadassa college-termi viittaa joukkoon korkea-asteen oppilaitoksia, joissa voi suorittaa erilaisia 1-4 vuoden pituisia ammatillisia tutkinto-ohjelmia (diploma, certificate, associate degree). Tietyillä college-opinnoilla voi myös valmentautua myöhempiin yliopisto-opintoihin. Yliopistojen bachelor’s-tutkintojen pituus vaihtelee 3-5 vuoden välillä, useimmiten tutkinnon suorittaminen kestää 4 vuotta. Osan tutkinto-ohjelmista voi suorittaa ns. co-op -menettelyllä, jolloin tutkinto sisältää palkallista työharjoittelua. Master’s-tutkinnot kestävät n. 2 vuotta.

Valtaosa Kanadan n. 100:sta yliopistosta on julkisin varoin rahoitettuja. Yksityiset yliopistot ovat lähes aina uskonnollisesti sitoutuneita. Monilla yliopistoilla on pääkampuksen lisäksi itsenäisiä sivukampuksia (branch campus) muilla paikkakunnilla. Kaksikielisessä maassa tutkinnon voi suorittaa myös ranskan kielellä. Kokonaan ranskankieliset yliopistot sijaitsevat pääosin Quebecin provinssin alueella. Osa yliopistoista on kaksikielisiä.

Yhdysvaltoihin verrattuna kansainvälisten opiskelijoiden  lukukausimaksut ovat jonkin verran pienemmät. Yliopistosta ja koulutusohjelmasta riippuen maksut vaihtelevat 10 000 – 60 000 CAD:n välillä. Jonkin verran koulumenestykseen perustuvia (merit-based) apurahoja on tarjolla ja työskentelyoikeudet opiskelijaviisumilla ovat laajemmat kuin Yhdysvalloissa.

Hakuajat Kanadan yliopistoihin päättyvät joulu-helmikuussa. Yhtenäistä valtakunnallista hakuaikaa ei ole vaan tiedot on tarkistettava yliopistokohtaisesti. Joillakin provinsseilla ja territorioilla on oma yhteishakujärjestelmänsä, mutta muihin yliopistoihin haetaan omalla hakulomakkeella.

 

EduCanada (Ohjeita kansainväliselle hakijalle. Voit mm. etsiä yliopistoja ja koulutusohjelmia ja vertailla kustannuksia.)

UniversitiesCanada (Voit etsiä ja vertailla yliopistoja ja koulutusohjelmia, vertailla kustannuksia ja suunnitella opintoja)

Ruotsi

Ruotsi on suomalaiselle opiskelijalle turvallisen tuntuinen ulkomaan vaihtoehto. Kulttuuri on pohjimmiltaan yhteinen kaikissa Pohjoismaissa. Myös koulutusjärjestelmät ovat melko samantyyppiset, joten korkeakouluun on henkisesti helppoa hakeutua. Myös helpot kulkuyhteydet ja lyhyt välimatka puhuvat Ruotsin puolesta. Tukholma, Göteborg ja Uppsala ovat perinteisesti olleet suomalaisten ylioppilaiden suosiossa, ja niissä löytyy omia suomalaisten osakuntia ja muuta opintojen oheistoimintaa suomeksikin. Opiskelijoiden yhteistä vapaa-ajantoimintaa Suomen tapaan Ruotsissa ei sen sijaan ole samassa määrin kuin meillä.

Suomalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ruotsalaisissa yliopistoissa tai korkeakouluissa.

Koulukohtaisia ja koulutusalakohtaisia vaatimuksia kannattaakin tarkastella jo lukion opintovalintoja tehdessä, jotta vältytään pettymyksiltä varsinaisessa hakuvaiheessa. Ruotsissa kandikoulutukset ovat pääasiassa ruotsinkielisiä, joten ruotsin osaaminen hakeutumisessa korostuu. Käytännössä uusimman opetussuunnitelman mukaan opiskelleilta, siis vuonna 2021 tai sen jälkeen lukion aloittaneilta, vaaditaan äidinkielen tasoista ruotsin kielen taitoa tai vähintään A-ruotsin opintoja tai ylioppilastutkinnossa A-ruotsin suorittamista. Kielitaidon voi osoittaa myös Tisus-kielikokeella. Hakijalta edellytetään lukion pakollisten englannin opintojen suorittamista ja useimmissa koulutuksissa korkeakoulukelpoisuus edellyttää myös hyvää matematiikan osaamista.

Ruotsalaisiin korkeakouluihin kandidaattitason opintoihin voi hakea, jos täyttää vähintään yleiset pääsyvaatimukset (grundläggande behörighet). Yleisten pääsyvaatimusten lisäksi monilla aloilla on oppiainekohtaisia pääsyvaatimuksia eli erityisiä pääsyvaatimuksia (särskilda behörighet), joiden mukaan voidaan vaatia opiskelualaan liittyviä aiempia kurssisuorituksia, esimerkiksi luonnontieteen lukio-opintoja. Yksittäisille kursseille erityisenä pääsyvaatimuksena voi olla myös tiettyjä korkeakouluopintoja. Tarkat tiedot kunkin koulutusohjelman ja kurssin pääsyvaatimuksista löytyvät yhteishaun verkkopalvelusta tai korkeakoulujen omilta sivuilta. Lisätietoja saa korkeakoulujen hakutoimistoista.

Haku ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin ja ruotsinkielisille kursseille järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Pohjoismainen korkeakoulusopimus takaa, että kaikilla pohjoismaalaisilla on mahdollisuus hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa vastaavin ehdoin kuin maan kansalaisilla. Pääsykokeita ei yleensä ole. Högskoleprovet on vapaaehtoinen korkeakouluvalmiutta mittaava koe, jonka suorittaminen voi olla välttämätöntä suosituille aloille hakiessa. Hakuaika suurimpaan osaan englanninkielisistä ohjelmista on yleensä jo talvella. Hakuajat kannattaa tarkistaa yliopistoista tai korkeakouluista sekä University admissions -sivustolta.

Antagning.se (haku ruotsinkielisiin koulutuksiin)

Universityadmissions.se (haku englanninkielisiin koulutuksiin)

Opintojen vastaavuustaulukko 

Alla länder (uhrporten.se) (kaikkien maiden vastaavuudet Ruotsissa)

Tisus-kielitesti

Kannattaa tarkistaa myös korkeakoulusta, hyväksyykö se jonkin muun tavan todistaa ruotsin kielen taito.

Saksa

Saksan korkeakoulujen opetustarjonta on monipuolista ja laadukasta. Saksankieliset koulutusohjelmat ovat suomalaisille pääosin maksuttomia. Englanninkielisiä koulutusohjelmia on rajallisesti ja ne ovat yleensä maksullisia.

Saksan korkeakouluihin ei ole yhteishakua, vaan hakuprosessi voi edetä kolmella eri tavalla:

Useimpiin koulutusohjelmiin pääsee suoraan opiskelemaan, jos täyttää koulutusohjelman valintaperusteet, jotka suomalaisille hakijoille ovat ylioppilastutkintotodistus ja riittävä saksan kielen taito.

Joissakin korkeakouluissa sisäänpääsyä on rajoitettu  (lokaler Numerus clausus Fächer), ja korkeakoulut asettavat itse pääsyvaatimukset, joiden perusteella ne valitsevat opiskelijansa. Hakemus lähetetään suoraan korkeakouluun tai ulkomaalaisille suunnatun uni-assist.de -hakupalvelun kautta.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opintoihin hakeutuvat lähettävät hakemuksen aina keskitetyn hakupalvelun hochschulstart.de kautta. Näille aloille on enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja, joten niihin haetaan valtakunnallisen hakumenettelyn perusteella. Sisäänpääsyyn vaikuttaa odotusaika ja ylioppilastodistuksen arvosanat.

Jos haluaa hakeutua Saksaan opiskelemaan, ylioppilaskirjoituksissa pitää olla kirjoitettuna seuraavat aineet: äidinkieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja yksi luonnontieteellinen aine (fysiikka, kemia, biologia). Luonnontieteiden ja matematiikan suorittamisen voi todistaa myös lukion päättötodistuksen arvosanalla. Taidealoilla riittää ylioppilastutkintotodistus, koska opiskelijavalinta perustuu soveltuvuuskokeeseen.  Lisäksi ulkomaalaisen hakijan on aina todistettava saksan kielen taitonsa virallisella kielitodistuksella.

Hakuaika kesälukukaudelle (Sommersemester) asettuu marraskuun ja tammikuun välille, kun taas talvilukukaudelle (Wintersemester) haetaan toukokuun lopun ja heinäkuun puolenvälin aikana. Tarkat hakuajat pitää aina tarkistaa vastaanottavasta oppilaitoksesta.

Tutkinto-opiskelijan pitää osoittaa kielitaitonsa suorittamalla kielikoe (Deutsche Sprachprüfung für den Hochschulzugang ausländischer Studienbewerber, DSH). Vaihtoehtoisesti hän voi suorittaa tarvittavan kielikokeen jo Suomessa. Kokeita järjestää Goethe-instituutti Helsingissä. Lisäksi parissakymmenessä suomalaisessa lukiossa on mahdollista suorittaa saksan kielidiplomi (DSD II), joka riittää todistukseksi tarvittavasta saksan kielen taidosta.

Saksan suurlähetystö: Suomessa toimivat PASCH-kumppanuuskoulut (lukiot, joissa voi suorittaa DSD II kielidiplomin)

DAAD Deutcher Akademischer Austauchdienst (monipuolinen sivusto Saksan korkeakouluopinnoista erityisesti ulkomaisille opiskelijoille)

DAAD Database on Admission requirements (DAAD:n tietokanta, josta voi tarkistaa oman tutkintotodistuksen kelpaavuuden, jos hakee Saksaan opiskelemaan)

uni-assist (hakupalvelujärjestelmä)

Hochschulstart.de (lääketieteen, farmasian ja hammaslääketieteen keskitetty hakupalvelu)

Tanska

Pohjoismaan kansalainen voi hakea julkiseen korkeakoulutukseen Tanskassa samoin tai vastaavin ehdoin kuin Tanskan kansalaiset. Tanskassa on tarjolla paljon sekä tanskan- että englanninkielisiä koulutusohjelmia.

Tanskassa on yhteishaku alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin koulutusohjelmiin. Hakuaika korkeakouluopintoihin alkaa yleensä 1.2. ja päättyy 15.3.

Maisteritason koulutuksista saa tietoa suoraan korkeakouluista.

Suomalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja julkisissa oppilaitoksissa.

Pieni määrä koulutusohjelmia alkaa kevätlukukaudella. Näihin haku päättyy yleensä  1.9.

 

Tanskankielisiin koulutusohjelmiin vaaditaan riittävä tanskan kielen taito. Kannattaa tarkistaa suoraan korkeakoulusta, riittävätkö lukion ruotsin opinnot vai täytyykö lisäksi suorittaa tanskan kielen koe.

Englanninkielisiin koulutusohjelmiin tarvitaan yleensä vähintään Tanskan lukiokoulutuksen English B -tasoinen englannin kielen taito. Lisätietoa vaatimuksista: Study in Denmark: Language Requirements

Korkeakoulut voivat edellyttää virallisen englannin kielikokeen suorittamista tietyllä pistemäärällä. Virallisia kokeita ovat esimerkiksi IELTS, TOEFL ja CAE, joita voi suorittaa myös Suomessa: International English Language Testing System IELTS, Test of English as a Foreign Language TOEFL, CAE.

Erittäin suositeltava koulutusohjelmien vertailutyökalu:

Koulutusvertailu

Viro

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Viron yliopistoissa kasvaa vuosittain. Suurin osa heistä on suomalaisia. Suomalaiset opiskelevat Virossa erityisesti kauppatieteitä, oikeustieteitä ja lääketieteitä, mutta englanniksi suoritettavissa kandidaattiohjelmissa on tarjolla myös monenlaista muuta.

Yksi syy suosioon lienee kevyempi ja väljempi hakuprosessi. Viron yliopistoiden kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin ei yleensä ole pääsykokeita  ja osaan tutkinnoista voi hakea vielä elokuussakin, kun kotimaan opiskelijavalintojen tulokset ovat selvinneet.

Viron englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelu on maksullista, mutta lukukausimaksut ovat kohtuullisia, joskin viime aikoina jonkun verran nousseet. Lisäksi moni kokee Viron elin- ja asumiskulujen edullisuuden kompensoivan opiskelun kustannuksia.

Korkeakouluopiskelua tarjoavat yliopistot (ülikool) sekä ammattikorkeakoulut (rakenduskõrgkool). Yliopistossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon (bakalaureus) 3-4 vuodessa. Ammattikorkeakoulututkinnon  suorittaminen kestää 3-4 ½ vuotta. Molemmista voi jatkaa suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa (magister). Kuten Suomessakin, esimerkiksi lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opintokokonaisuus on laajempi ja  koulutusohjelmat kestävät 5-6 vuotta.

Virossa ei ole yhteishakua, vaan jokaiseen oppilaitokseen haetaan yleensä omalla lomakkeella. Perusvaatimuksena on korkeakoulukelpoisuus omassa maassa sekä riittävä englannin tai viron kielen taito. Hakijan kannattaa ottaa yhteyttä kiinnostavan yliopiston kansainvälisten asioiden toimistoon, josta saa tietoa opinto-ohjelmista, pääsyvaatimuksista, hakuprosessiin ja -papereihin liittyvistä kysymyksistä.

StudyinEstonia (tietoa opinnosta, kulttuurista, opiskelijakokemuksia)

DreamApply (selaa koulutusohjelmia ja oppilaitoksia, hakuajat jne.)

Yhdysvallat

Yhdysvallat on kansainvälisten opiskelijoiden suosiossa englanninkielisen koulutuksen ja monimuotoisen korkeakoulujärjestelmänsä vuoksi. Maassa on lähes 4000 korkeakoulua, joista noin 1300 on 2-vuotisia koulutuksia tarjoavia community collegeja ja muut 4-vuotisia bachelor-tutkintoja ja ylempiä tutkintoja tarjoavia oppilaitoksia.

Community college -oppilaitosten tarjoamat koulutukset  (certificate, associate degree) ovat ammattiopintoja tai yleissivistäviä valmistavia koulutuksia 4-vuotisiin bachelor-koulutuksiin.

College-termi viittaa useimmiten korkeakouluun, joka tarjoaa alempia nelivuotisia bachelor-koulutusohjelmia  (undergraduate programs). College voi olla itsenäinen oppilaitos tai osa laajempaa yliopistoa. University-termiä käytetään erityisesti silloin, kun yliopisto sisältää sekä collegen että maisteri- ja tohtoritason tutkinto-ohjelmia. Professional school -termi viittaa tiettyjen alojen (oikeustiede, lääketieteet jne.) ylempiin tutkinto-ohjelmiin.

Yhdysvalloissa yliopistot ovat joko julkisin varoin ylläpidettyjä (public) tai yksityisrahoitteisia (private). Yksityiset yliopistot voivat olla voittoa tavoittelevia (for-profit) tai non-profit -periaatteella toimivia. Yliopistojen välillä on suuria eroja. Opiskelijamäärä vaihtelee alle 100:sta yli 70 000:een. Opiskelijaprofiilit voivat olla hyvin erilaisia. Opiskelijavalinnassa on suuria eroja, osa yliopistoista hyväksyy lähes kaikki hakukelpoiset hakijat ja toisessa ääripäässä maineikkaat yksityisyliopistot ovat hyvin valikoivia. Kansainvälisen hakijan on syytä perehtyä tarkasti yliopistoihin ennen hakemuksen lähettämistä.

Yhdysvalloissa korkeakouluopiskelu on kansainvälisesti katsoen kallista. Lukuvuosimaksut vaihtelevat community collegeiden muutamista tuhansista yksityisten yliopistojen useisiin kymmeniin tuhansiin dollareihin. Julkiset yliopistot ovat keskimäärin halvempia, mutta eivät useinkaan tarjoa rahoitusapua kansainvälisille opiskelijoille. Yksityisiltä yliopistoilta kansainvälinen hakija voi saada huomattavan alennuksen ”listahintaan”.

Hakeminen yhdysvaltalaiseen korkeakouluun on usein monimuotoinen prosessi. Hakujärjestelmiä on monia. Common Application ja Coalition Application -alustat ovat erityisesti yksityisten yliopistojen käyttämiä valtakunnallisia järjestelmiä, joiden kautta voi hakea useisiin yliopistoihin samalla kertaa. Julkisilla yliopistoilla on omia alueellisia ja osavaltiokohtaisia hakujärjestelmiä. Myös yliopistokohtaisia hakujärjestelmiä on käytössä. Korkeakoulujen kotisivuilta selviää, miten kyseiseen oppilaitokseen haetaan. Hakuajat vaihtelevat ja ne on syytä tarkistaa yliopistokohtaisesti. Early decision ja early action -hakuajat päättyvät jo syksyllä. Varsinaiset regular decision -hakuajat päättyvät vuodenvaihteessa tai tammi-helmikuussa, joissain tapauksissa myöhemminkin. Monet korkeakoulut hyväksyvät hakemuksia kesään asti.

Opiskelijavalinta perustuu useimmiten kokonaisharkintaan, jossa korkeakoulu tekee valintapäätöksen hakijan erilaisten ominaisuuksien ja saavutusten pohjalta. Aikaisempi opintomenestys ei ole ainoa kriteeri, myös opiskelijan harrastuneisuus, yhteisöllisyys, hänen arvomaailmansa ja koulun antamat arvioinnit ovat merkityksellisiä valinnoissa. SAT- tai ACT-testit ovat edelleen laajasti käytössä, mutta yhä harvemmin pakollisia.

Lisätietoja:

College Navigator (Etsi ja vertaile yliopistoja)

CollegeSimply (Etsi, luokittele ja vertaa yliopistoja)

EducationUSA (Liittovaltion sivusto kansainvälisille hakijoille)

Common Application (Monipuolista hakemiseen liittyvää tietoa)

USA:n yliopistoterminologiaa (Education USA)

Characteristics of Degree-Granting Postsecondary Institutions (Monipuolista tilastotietoa USA:n korkeakouluista)

Lisätietoja:

Miksi maailmalle – Opintopolku (Opintopolun osio, joka sisältää mm. maakohtaista tietoa tutkinto-opiskelusta ja muista kansainvälisistä mahdollisuuksista.)

Bachelorsportal.com (Sivusto sisältää tietoa englanninkielisten koulutusohjelmien maailmanlaajuisesta tarjonnasta. Maa- ja alakohtaiset hakutoiminnot.)

World Higher Education Database (Yliopistojen maailmanlaajuisen järjestön IAU:n sivusto sisältää n. 21000 yliopiston perustiedot, maakohtainen hakujärjestelmä.)

Erudera (Tekoälyavusteinen sivusto, joka sisältää tietoa maailmanlaajuisesta tarjonnasta, maa- ja alakohtaisia study guide -oppaita.)