Mikä maa?

Alankomaat on noussut kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa viime vuosina varsin suosituksi kohteeksi: opiskelijoista lähes kolmannes on Alankomaiden ulkopuolelta. Kiinnostusta selittävät suhteellisen edulliset lukukausimaksut (eurooppalaisille opiskelijoille reilut 2000 euroa lukuvuodessa), laaja valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia sekä useat maailmanlaajuisestikin arvostetut yliopistot. Myös maan sijainti, suvaitsevaiseksi koettu ilmapiiri ja paikallisten hyvä englannin kielen taito koetaan eduksi.

Korkea-asteella Alankomaissa opiskellaan joko yliopistoissa (universiteit) tai ammattikorkeakouluissa (hogeschool). Molemmissa voi suorittaa sekä kandidaatin  että maisterin tutkintoja. Yliopistoissa kandidaatin tutkinnon opintojen kesto on 3 vuotta, ammattikorkeakouluissa 4 vuotta.  Maisteriksi valmistuminen kestää 1–2 vuotta. Ammattikorkeakoulusta  maisteriopintoihin jatkaminen (maan sisällä) edellyttää usein pre-master -opintoja.

Englanninkieliset koulutusohjelmat löytyvät Study In Nl-palvelusta. Samalta sivustolta löytyy monenlaista muutakin tietoa Alankomaisssa opiskelusta, opintojen rahoituksesta, asumisesta jne.

Alankomaissa ei ole yhteishakua vaan haku tapahtuu korkeakoulun omien verkkosivujen kautta. Jokaisen hakijan tulee kuitenkin ensin rekisteröityä Studielink-palveluun. Sieltä hakija saa ohjeet tarvittavien dokumenttien toimittamisesta oppilaitoksen omaan hakupalveluun. Yleinen hakuaika päättyy keväällä huhtikuun lopussa, mutta kaikki hakuihin liittyvät asiat, ajantasaiset vaatimukset ja aikataulut kannattaa aina varmistaa suoraan oppilaitoksesta. Hakukohteita ei tarvitse hakuvaiheessa priorisoida vaan hakija voi saada useammankin opiskelupaikan.

Pääsyvaatimuksena korkeakouluihin on korkeakoulukelpoisuus omassa maassa eli toisen asteen tutkinto sekä riittävä englannin kielen taito, hollanninkielisiin opintoihin hollannin kielen NT2-kokeen suorittaminen.

Alankomaissa ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta karsita hakijoita vaan kaikki hakuvaatimukset täyttävät pääsevät aloittamaan opinnot. Käytännössä karsinta tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, jolloin vain osa opiskelijoista saa oikeuden jatkaa opintojaan. Ns. numerus fixus -ohjelmissa aloituspaikkojen määrä on rajoitettu. Hakuaika näihin koulutusohjelmiin on valintaprosessin vuoksi jo aiemmin tammikuussa.

Asuntotilanne on erittäin haastava isoissa opiskelukaupungeissa eli asunnon hakeminen pitää aloittaa ajoissa. Alankomaissa ulkomaisen opiskelijan on rekisteröidyttävä opiskelukaupungissaan, ja tähän rekisteröitymiseen tarvitaan henkilöllisyystodistuksen lisäksi aina myös voimassa oleva vuokrasopimus. Rekisteröityminen on pakollista, ja vasta sen jälkeen opiskelija saa paikallisen sosiaaliturvatunnuksen  eli BSN-numeron, jota tarvitaan pankkitunnusten tapaan mm. sähköiseen tunnistautumiseen.

Alankomaiden kasvava suosio ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa on johtanut siihen, että joihinkin koulutusohjelmiin on alettu kiintiöidä tietty määrä aloituspaikkoja ulkomaalaisille.

Opetustapa Alankomaissa on opiskelijakeskeinen ja vuorovaikutteinen, ja esimerkiksi ryhmätyöt ja keskustelupiirit ovat keskeisessä roolissa.

Suomen merimieskirkko Rotterdamissa (ajankohtaista tietoa ja neuvontaa myös opiskelusta Alankomaissa, kysy opiskelijan käsikirjaa)

StudyinNL (korkeakoulujen englanninkieliset koulutusohjelmat Alankomaissa)

Studielink (korkeakouluhaun rekisteröitymissivusto)

Suomalaiset opiskelijat Amsterdamissa

Espanjan lämpö ja kulttuuri ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisia opiskelijoita entistä enemmän, ja moni on alkanut unelmoida yliopisto-opintojen suorittamisesta maassa. Hakuprosessiin kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä Espanjassa ei ole Suomen ja monen muun maan kaltaista yhteishakujärjestelmää, vaan hakuprosessit vaihtelevat täysin korkeakouluittain. Hakuprosessissa on eroja sekä yksityisten että julkistenkin yliopistojen kuin myös muiden korkeakoulujen kesken. Hakutietoja ei ole aina kovin helppo löytää, ja lisäksi laajemmat kuvaukset koulutusohjelmista ja hakukriteereistä on espanjaksi. Julkisten yliopistojen haut ovat yleensä touko-kesäkuussa. 

Espanjalaisessa järjestelmässä korkea-asteen koulutukseen lukeutuu yliopistokoulutus, korkea-asteen taidekoulutus, korkea-asteen liikunnallinen koulutus ja korkea-asteen ammatillinen koulutus. Korkea-asteen ammatillinen koulutus ei kuitenkaan vastaa suomalaista ammattikorkeakoulutusta. Espanjalaiset yliopistot tarjoavat virallisten, maan viranomaisten tunnustamien tutkintojen (titulaciones oficiales) lisäksi omia, yliopistokohtaisia tutkintokokonaisuuksiaan (títulos propios/no oficiales). Espanjalaisissa yliopistoissa on tasoeroja, ja sama tutkinto voi koostua eri yliopistoissa hyvin erilaisista kursseista ja opetuksen taso vaihtelee yliopistoittain.   

Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat korkeakoulukelpoisia espanjalaisiin yliopistoihin. Suomalaisten ei tarvitse yleensä osallistua espanjalaisten yliopistojen pääsykokeisiin, mutta hakuvaatimukset kannattaa aina tarkistaa koulutuskohtaisesti. Espanjalaisiin korkeakouluihin haettaessa tarvitaan yleensä aina UNEDin (Universidad Nacional de Educación a Distancia) päätös eli  oikeus tai valtuutus hakea opiskelupaikkaa suomalaisella pohjakoulutuksella. Löydät lisätietoa UNEDista täältä: UNEDasiss 

Espanjalaisissa yliopistoissa on käytössä lukukausimaksut. Lukukausimaksut ovat yleensä selvästi korkeammat yksityisissä yliopistoissa kuin julkisissa yliopistoissa. Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat usein kalliimpia kuin espanjankieliset. Englanninkielisiä koulutuksia on suhteellisen vähän, joten espanjan tai katalaanin kielen osaamisen merkitys on suuri. Opetus on pääosin espanjaksi ainakin julkisissa yliopistoissa. Joissakin yliopistoissa voidaan edellyttää ulkomaalaisilta opiskelijoilta erillinen espanjan kielikokeen suorittaminen.   

Asumis- ja muut elinkustannukset vaihtelevat Espanjassa paljon riippuen siitä, missä kaupungissa asuu.

Tietoa Espanjassa opiskelusta

Suurlähestystön sivut Espanjassa opiskelusta

Irlannin korkeakoulusektori on maan kokoon nähden monimuotoinen ja saattaa olla vaikea hahmottaa pikaisen tarkastelun pohjalta.  Julkisin varoin ylläpidetty järjestelmä sisältää perinteiset yliopistot, tekniikan alan yliopistot ja teknikan alan instituutit sekä opettajankoulutukseen erikoistuneet colleget. Lisäksi Irlannissa on 8 yksityistä collegea.

Tutkinnot on jaettu tasoluokitusjärjestelmän (levels 6-10) mukaisesti. Tutkintojärjestelmän tasolla 6 ovat kandidaattitutkintoa suppeammat sertifikaatit, joita järjestävät pääasiassa teknisen alan oppilaitokset ja yksityiset colleget. Tasolla 7 on kolmivuotinen Ordinary bachelors -tutkinto ja tasolla 8 nelivuotinen Honours bachelors -tutkinto. Taso 9 on Masters- ja postgraduate -tutkintojen luokitus ja tasolla 10 ovat tohtoritutkinnot.

Lähde: Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0

Julkisin varoin toimivat korkeakoulut eivät useimmiten peri undergraduate-tutkinnoista (tasot 6-8) varsinaisia lukukausimaksuja EU/EEA-maiden kansalaiselta. Opiskelija maksaa kuitenkin vuosittain ns. student contribution -maksun, joka on enintään 2500€ (lv. 2025/26). Postgraduate-tutkinnot (mm. maisterintutkinto) ovat maksullisia. Yksityiset colleget perivät lukukausimaksuja myös EU/EEA-kansalaisilta.

Korkeakouluihin haetaan keskitetyn hakujärjestelmän Central Applications Office (CAO) -sivuston kautta. Hakulomakkeella voi hakea tasokohtaisesti kymmeneen vaihtoehtoon. Hakuvaihtoehdot on asetettava mieluisuusjärjestykseen. Varsinainen hakuaika päättyy 1.2. ja yliopistot tyypillisesti lähettävät hyväksymistarjoukset vasta loppukesällä, kun toisen asteen tulokset julkaistaan.

Education in Ireland (Kattava aihepiiri korkeakouluopinnoista Irlannissa)

Central Applications Office (CAO) (Korkeakoulujen yhteishakuorganisaation sivusto, jonka kautta rekisteröidytään hakijaksi ja haetaan koulutuksiin. Sivustolta voi myös hakea ala- ja oppilaitoskohtaisia tietoja koulutuksista.)

Iso-Britannia ja erityisesti Skotlanti oli pitkään yksi suosituimmista hakukohteista. Brexitin myötä hakijamäärät EU-alueelta ja myös Suomesta ovat pudonneet selvästi. EU-maiden kansalaiset maksavat opinnoistaan kansainväliset lukuvuosimaksut, jotka koulutuksen sisällöstä riippuen vaihtelevat n. 15 000 – 60 000 punnan välillä.

Iso-Britannian korkeakoulujärjestelmä koostuu n. 150:stä yliopistosta ja collegesta. Suomesta tuttua jakoa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ei ole, vaan Suomen AMK-tutkintoja vastaavat koulutusohjelmat järjestetään yliopistoissa. Koulutusjärjestelmä on hyvätasoinen ja koulutustarjonta erittäin laaja, mutta hakijan on syytä muistaa, että yliopistot eroavat toisistaan monella tavalla. Kansainvälisessä vertailussa osa yliopistoista sijoittuu varsin korkealle ja ne ovat usein hyvin valikoivia. Rankinglistojen kärkeen sijoittuvat Oxfordin ja Cambridgen yliopistot, jotka ovat monessa mielessä, niin opiskelijavalinnan kuin varallisuudenkin suhteen, poikkeuksellisia oppilaitoksia.  Valintavaatimusten kirjo on kuitenkin suuri, joten opiskelupaikan brittiyliopistossa saa ilman huippuarvosanojakin.

Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa bachelor-tutkinto on kolmevuotinen. Skotlannissa undergraduate-tutkinnon suorittamisaika on neljä vuotta ja sitä saatetaan kutsua Master-tutkinnoksi. Maisterintutkinnot brittiyliopistoissa ovat 1-2 vuoden mittaisia ja niihin pyritään erikseen.

Brittiyliopistot valitsevat opiskelijansa itsenäisesti, mutta hakeminen tapahtuu yhteisvalintapalvelu UCAS:in kautta. Yhdellä hakemuksella hakea voi viiteen kohteeseen (neljään, jos hakee lääketieteisiin). UCAS välittää hakemukset yliopistoille, jotka tekevät harkinnanvaraisen päätöksen valinnasta. Opiskelijavalinta perustuu tyypillisesti aikaisempaan koulumenestykseen, personal statement -kuvauksiin ja suosituskirjeeseen (reference). Jollain aloilla ja joissain yliopistoissa käytetään esikarsintatestejä, joihin ilmoittaudutaan jo aikaisin syksyllä. Tarkemmat tiedot löytyvät UCAS:in Admissions tests -sivulta.

UCAS (korkeakoulujen yhteishakusivusto ja koulutustietopankki)

Study UK (British Councilin ylläpitämä koulutustieto – ja koulutushakusivusto, yliopistokohtainen kooste apurahoista)

Kanada on eräs suosituimmista kansainvälisten hakijoiden kohdemaista. Maassa on puolisen miljonaa kansainvälistä opiskelijaa, joista monet jäävät maahan työskentelemään tilapäisesti tai pysyvästi. Maahanmuuttopolitiikka tukee tätä kehitystä, ja Kanada onkin nykyisin huomattavan monikulttuurinen maa.

Kanadan korkeakoulujärjestelmässä on piirteitä sekä pohjoisamerikkalaisesta että eurooppalaisesta kulttuurista. Korkeakouluopetuksen järjestämisestä vastaa kukin provinssi ja territorio erikseen, minkä vuoksi jonkin verran vaihtelua on esim. tutkintojen pituudessa sekä hakumenettelyissä ja -ajoissa. Quebecin provinssin järjestelmä poikkeaa selvimmin muista.

Vaikka korkeakoulujärjestelmä muistuttaa USA:n systeemiä, selviä erojakin on. Kanadassa college-termi viittaa joukkoon korkea-asteen oppilaitoksia, joissa voi suorittaa erilaisia 1-4 vuoden pituisia ammatillisia tutkinto-ohjelmia (diploma, certificate, associate degree). Tietyillä college-opinnoilla voi myös valmentautua myöhempiin yliopisto-opintoihin. Yliopistojen bachelor’s-tutkintojen pituus vaihtelee 3-5 vuoden välillä, useimmiten tutkinnon suorittaminen kestää 4 vuotta. Osan tutkinto-ohjelmista voi suorittaa ns. co-op -menettelyllä, jolloin tutkinto sisältää palkallista työharjoittelua. Master’s-tutkinnot kestävät n. 2 vuotta.

Valtaosa Kanadan n. 100:sta yliopistosta on julkisin varoin rahoitettuja. Yksityiset yliopistot ovat lähes aina uskonnollisesti sitoutuneita. Monilla yliopistoilla on pääkampuksen lisäksi itsenäisiä sivukampuksia (branch campus) muilla paikkakunnilla. Kaksikielisessä maassa tutkinnon voi suorittaa myös ranskan kielellä. Kokonaan ranskankieliset yliopistot sijaitsevat pääosin Quebecin provinssin alueella. Osa yliopistoista on kaksikielisiä.

Yhdysvaltoihin verrattuna kansainvälisten opiskelijoiden  lukukausimaksut ovat jonkin verran pienemmät. Yliopistosta ja koulutusohjelmasta riippuen maksut vaihtelevat 10 000 – 60 000 CAD:n välillä. Jonkin verran koulumenestykseen perustuvia (merit-based) apurahoja on tarjolla ja työskentelyoikeudet opiskelijaviisumilla ovat laajemmat kuin Yhdysvalloissa.

Hakuajat Kanadan yliopistoihin päättyvät joulu-helmikuussa. Yhtenäistä valtakunnallista hakuaikaa ei ole vaan tiedot on tarkistettava yliopistokohtaisesti. Joillakin provinsseilla ja territorioilla on oma yhteishakujärjestelmänsä, mutta muihin yliopistoihin haetaan omalla hakulomakkeella.

EduCanada (Ohjeita kansainväliselle hakijalle. Voit mm. etsiä yliopistoja ja koulutusohjelmia ja vertailla kustannuksia.)

UniversitiesCanada (Voit etsiä ja vertailla yliopistoja ja koulutusohjelmia, vertailla kustannuksia ja suunnitella opintoja)

Osio tulossa syksyn 2026 aikana.

Ranska on yksi Euroopan suosituimmista opiskelumaista. Ranskassa on yliopistoja ja korkeakouluja ympäri maata – Pariisin lisäksi esimerkiksi Lyonissa, Bordeaux’ssa, Toulousessa, Strasbourgissa ja Montpellierissä.  

Julkisissa yliopistoissa suomalaiset EU-opiskelijat maksavat kansallisten maksujen mukaiset ilmoittautumismaksut, mutta eivät kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettuja korkeampia lukukausimaksuja. Kandiopinnot ovat siis suomalaiselle edullinen vaihtoehto. 

Ranskankielisiin ohjelmiin vaaditaan yleensä B2-tason ranskan kielen taito, joka täytyy todistaa virallisella kielikokeella. Näitä kokeita ovat DELF- ja TEF-kokeet, joita Suomessa voi tehdä Ranska Instituutissa ellei hakijan lukiossa kokeen tekeminen ole mahdollista. Tarjolla on myös englanninkielisiä koulutusohjelmia, joihin on omat kielitaitovaatimuksensa. 

Yleensä opiskelijavalinnassa tärkeä painoarvo on koko toisen asteen aikaisella opintomenestyksellä (ja motivaatiokirjeellä ja haastattelulla) riippuen hakukohteesta. 

Suomalaiset ovat EU-kansalaisia, joten Ranskaan opiskelemaan ei tarvita viisumia. EU-opiskelijat hakevat Ranskassa ensimmäiseen korkeakoulututkintoon pääsääntöisesti samalla hakumenettelyllä kuin ranskalaiset opiskelijat. 

Hakijan tulee muistaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole tuttu hakemuksen vastaanottajille. Hakemusta tehdessä kannattaa pitää mielessä, että avataan suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteet, jotka pätevät hakijan tilanteeseen. Esimerkiksi kun puhutaan kursseista, kerrotaan mitä kurssi tarkoittaa esim. montako tuntia opetusta. Hakija voi kertoa myös, että kouluvuosi on jaettu viiteen periodiin tai että lukion voi käydä 3-4 vuoteen.  

Ranskassa korkeakoulut luokitellaan 1) Julkisiin yliopistoihin, 2) Yksityisiin korkeakouluihin ja erikoistuneisiin kouluihin 3) taide-, design-, muoti- ja arkkitehtuurikouluihin ja 4) eliittikorkeakouluihin.

Ranskan julkiset yliopistot (universités) (1) tarjoavat esimerkiksi luonnontieteitä ja tekniikkaa, lääketiedettä ja terveystieteitä, taloustiedettä ja kauppatieteitä, oikeustiedettä, humanistisia ja yhteiskuntatieteitä, kieliä ja kirjallisuutta sekä taideaineita.

Yliopistot sijaitsevat ympäri Ranskaa, eivät vain Pariisissa. Ne tarjoavat kansallisia Licence–Master–Doctorat-tutkintoja eli käytännössä kandi–maisteri–tohtori-tutkintopolkuja. 

Tunnettuja julkisia yliopistoja ovat esimerkiksi Sorbonne Université, Université Paris Cité, Université de Strasbourg, Université de Lyon ja Université de Bordeaux. 

Haku julkisiin yliopistoihin tapahtuu Parcoursup-palvelussa , joka on Ranskan valtakunnallinen korkeakouluhaun alusta – vähän kuin Suomen Opintopolku. Vuoden 2026 haussa hakemukset jätettiin tammi–maaliskuussa ja hakemus vahvistettiin huhtikuun alkuun mennessä. 

Ensimmäiseen vuoteen (Licence 1) hakiessa suomalainen EU-kansalainen hakee useimpiin koulutuksiin Parcoursup-palvelussa, aivan kuten ranskalaisetkin hakijat. Myöhempään kandivaiheen vuoteen hakeminen tapahtuu yleensä suoraan yliopistoon. 

Master 1 -tason kansalliseen maisteriohjelmaan haku tapahtuu Mon Master -alustalla. 

Ranskassa on paljon yksityisiä kouluja, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn alaan (2). Näitä ovat esimerkiksi business-koulut (esim. emlyon business school, NEOMA Business School, KEDGE Business School), yksityiset engineering- ja teknologiakoulut, tietojenkäsittelyn ja digitaalisen alan erikoiskoulut, journalismikoulut, viestintä- ja media-alan koulut, audiovisuaalisen alan koulut, fashion business –koulut, design- ja muotikoulut ja luksusalan koulut. 

Näiden koulujen tutkinnot ja niiden virallinen asema vaihtelevat, joten koulua valitessa kannattaa tarkistaa esimerkiksi, onko tutkinto valtion tunnustama ja onko sillä grade de licence/master -status. 

Yksityisillä ja erikoistuneilla kouluilla ei ole yhtä yhteistä hakujärjestelmää.  Hakeminen tapahtuu yleensä suoraan oppilaitoksen omalla verkkosivulla. Osa yksityisistä kouluista käyttää myös Parcoursupia, joten aina kannattaa tarkistaa kyseisen koulun oma hakumenettely. 

Hakuprosessiin voi kuulua esimerkiksi todistukset ja hakemus, motivaatiokirje, haastattelu, kielitodistus sekä pääsykoe tai muu valintatehtävä.

 Ranskassa on vahva taide- ja designkoulutuksen (3) perinne. Julkisia taide- ja designkouluja on lähes 50. 

Koulutuksia löytyy esimerkiksi kuvataiteesta, graafisesta suunnitelusta, muodista, animaatiosta, valokuvauksesta, sisustus- ja tilasuunnittelusta, arkkitehtuurista, käsityöaloista ja musiikista.

Esimerkkejä taide- ja designkouluista ovat École Estienne, École Boulle, École Duperré ja École Nationale Supérieure des Arts Décoratifs (ENSAD). 

Taide- ja designaloilla yksi tärkeä hakukanava on CampusArt  joka kokoaa yhteen noin 100 taiteen, designin, muodin, musiikin ja arkkitehtuurin koulutusta. Yhdellä hakemuksella voi hakea useaan ohjelmaan ja oppilaitokseen. 

Joihinkin kouluihin haetaan kuitenkin suoraan oppilaitoksen omalla hakulomakkeella, joten koulukohtaiset ohjeet pitää aina tarkistaa. 

 Grandes Écoles (4) on erityinen ranskalainen korkeakoulutyyppi. Niihin kuuluvat businesskoulut (esim. HEC Paris, ESSEC Business School, ESCP Business School), yhteiskunta- ja valtiotieteisiin keskittyvät koulut (Sciences Po, École Normale Supérieure (ENS) ja insinööritieteet (École Polytechnique, CentraleSupélec, Mines Paris – PSL). 

Grandes Écoles -kouluihin on yleensä erittäin kilpailtu haku, ja koulut ovat usein pieniä ja valikoivia. Ne voivat olla julkisia tai yksityisiä. Monet tarjoavat myös englanninkielisiä ohjelmia. 

Grandes Écoles -kouluille ei ole yhtä yhteistä hakujärjestelmää. Hakutapa riippuu koulusta ja ohjelmasta. Joihinkin Grandes Écoles -ohjelmiin voi hakea suoraan Parcoursupissa. Monilla kouluilla, kuten esimerkiksi Sciences Po’lla, on oma kansainvälisille hakijoille tarkoitettu hakuprosessi. 

Perinteinen reitti Grandes Écoles -kouluihin on ensin noin kaksi vuotta classe préparatoire (CPGE) –valmennusta ja sen jälkeen kilpailullinen pääsykoe eli concours. 

Suomalaiselle tämä ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto. Osa kouluista ottaa opiskelijoita suoraan lukion tai toisen asteen tutkinnon jälkeen tai omien kansainvälisten hakukriteeriensä perusteella. 

 Suomalaisen korkeakoulun opiskelijalle on mahdollista suorittaa myös kaksoistutkinto sekä Suomen että Ranskan korkeakoulussa.  Kannattaa selvittää vaihtoehdot omasta suomalaisesta korkeakoulusta. 

Suomessa Ranskan Instituutissa toimii Campus France, josta saa lisätietoa hakuprosessiin. 

Kansainvälinen Campus France –nettisivu tarjoaa paljon tietoa ja vastauksia useimpiin kysymyksiin Ranskassa opiskeluun liittyen. Jos kaipaat tietoa suomeksi, voit valita sivuston ylälaidasta myös Suomen sivuston. Sitä ei kuitenkaan päivitetä yhtä aktiivisesti. 

Ruotsi on suomalaiselle opiskelijalle turvallisen tuntuinen ulkomaan vaihtoehto. Kulttuuri on pohjimmiltaan yhteinen kaikissa Pohjoismaissa. Myös koulutusjärjestelmät ovat melko samantyyppiset, joten korkeakouluun on henkisesti helppoa hakeutua. Myös helpot kulkuyhteydet ja lyhyt välimatka puhuvat Ruotsin puolesta. Tukholma, Göteborg ja Uppsala ovat perinteisesti olleet suomalaisten ylioppilaiden suosiossa, ja niissä löytyy omia suomalaisten osakuntia ja muuta opintojen oheistoimintaa suomeksikin. Opiskelijoiden yhteistä vapaa-ajantoimintaa Suomen tapaan Ruotsissa ei sen sijaan ole samassa määrin kuin meillä.

Suomalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ruotsalaisissa yliopistoissa tai korkeakouluissa.

Koulukohtaisia ja koulutusalakohtaisia vaatimuksia kannattaakin tarkastella jo lukion opintovalintoja tehdessä, jotta vältytään pettymyksiltä varsinaisessa hakuvaiheessa. Ruotsissa kandikoulutukset ovat pääasiassa ruotsinkielisiä, joten ruotsin osaaminen hakeutumisessa korostuu. Käytännössä uusimman opetussuunnitelman mukaan opiskelleilta, siis vuonna 2021 tai sen jälkeen lukion aloittaneilta, vaaditaan äidinkielen tasoista ruotsin kielen taitoa tai vähintään A-ruotsin opintoja tai ylioppilastutkinnossa A-ruotsin suorittamista. Kielitaidon voi osoittaa myös Tisus-kielikokeella. Hakijalta edellytetään lukion pakollisten englannin opintojen suorittamista ja useimmissa koulutuksissa korkeakoulukelpoisuus edellyttää myös hyvää matematiikan osaamista.

Ruotsalaisiin korkeakouluihin kandidaattitason opintoihin voi hakea, jos täyttää vähintään yleiset pääsyvaatimukset (grundläggande behörighet). Yleisten pääsyvaatimusten lisäksi monilla aloilla on oppiainekohtaisia pääsyvaatimuksia eli erityisiä pääsyvaatimuksia (särskilda behörighet), joiden mukaan voidaan vaatia opiskelualaan liittyviä aiempia kurssisuorituksia, esimerkiksi luonnontieteen lukio-opintoja. Yksittäisille kursseille erityisenä pääsyvaatimuksena voi olla myös tiettyjä korkeakouluopintoja. Tarkat tiedot kunkin koulutusohjelman ja kurssin pääsyvaatimuksista löytyvät yhteishaun verkkopalvelusta tai korkeakoulujen omilta sivuilta. Lisätietoja saa korkeakoulujen hakutoimistoista.

Haku ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin ja ruotsinkielisille kursseille järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Pohjoismainen korkeakoulusopimus takaa, että kaikilla pohjoismaalaisilla on mahdollisuus hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa vastaavin ehdoin kuin maan kansalaisilla. Pääsykokeita ei yleensä ole. Högskoleprovet on vapaaehtoinen korkeakouluvalmiutta mittaava koe, jonka suorittaminen voi olla välttämätöntä suosituille aloille hakiessa.

Englanninkieliset ohjelmat Ruotsissa: Hakuaika suurimpaan osaan englanninkielisistä ohjelmista on yleensä jo talvella. Hakuajat kannattaa tarkistaa yliopistoista tai korkeakouluista sekä University admissions -sivustolta.

Hakuohje:

1. Tarkasta onko sinulla riittävä kielitaito ruotsin kielessä: ”Från läroplan 2015: Svenska som modersmål, Svenska som andraspråk eller Svenska lång lärokurs i Studentexamen, Gymnasieutbildning med 8 godkända kurser/moduler i Svenska A”
2. Tarkasta täytätkö perus hakuedellytykset (grundläggande behörighet).
3. Tarkasta täytätkö kyseisen korkeakouluohjelman erityisvaatimukset (särskild behörighet). Ne löytää kyseisen koulutusohjelman kohdalta esimerkiksi täältä: Hitta och jämför utbildningar med antagningsstatistik.
4. Laske kuinka paljon saat pisteitä lukion päättötodistuksesta ja YO-todistuksesta (molempien yhteinen keskiarvo). Keskiarvo muunnetaan ruotsin pisteiksi ja päälle lisätään ”meritiittipisteet”. Näin lasket pisteet lukion päättötodistuksesta ja YO-kokeista: Omräkningstabell för Finland
5. Aiempien vuosien alimpia pisterajoja voit kastoa täältä (lopulliset pisterajat voivat olla hieman matalammat, sillä näissä pisterajoissa ei huomioida varasijalta otettujen pisteitä (jotka ovat usein hieman alemmat) Hitta och jämför utbildningar med antagningsstatistik
6. Täytä hakemus hakuaikojen puitteissa. Voit hakea max 8 ohjelmaan ja ne tulee laittaa hakemuksessa mieluisuusjärjestykseen. Jos et vielä ole valmistunut ylioppilaaksi, toimitat YO-todistuksen ja lukion päättötodistuksen hakutoimistolle valmistuttuasi. Jos ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen korotat tai täydennät tutkintoasi, Suomessa korotettuja arvosanoja ei huomioida. Ruotsissa aikuislukiossa (Komvux) voi korottaa, mutta silloin sinuun käytetään eri hakukiintiötä (komplettering).

Linkkejä:

Antagning.se (haku ruotsinkielisiin koulutuksiin)

Universityadmissions.se (haku englanninkielisiin koulutuksiin)

Opintojen vastaavuustaulukko  (behörighet)

Alla länder (uhrporten.se) (kaikkien maiden vastaavuudet Ruotsissa)

Tisus-kielitesti

Kannattaa tarkistaa myös korkeakoulusta, hyväksyykö se jonkin muun tavan todistaa ruotsin kielen taito.

Saksan korkeakoulujen opetustarjonta on monipuolista ja laadukasta. Saksankieliset koulutusohjelmat ovat suomalaisille pääosin maksuttomia. Englanninkielisiä koulutusohjelmia on rajallisesti ja ne ovat yleensä maksullisia.

Saksan korkeakouluihin ei ole yhteishakua, vaan hakuprosessi voi edetä kolmella eri tavalla:

Useimpiin koulutusohjelmiin pääsee suoraan opiskelemaan, jos täyttää koulutusohjelman valintaperusteet, jotka suomalaisille hakijoille ovat ylioppilastutkintotodistus ja riittävä saksan kielen taito.

Joissakin korkeakouluissa sisäänpääsyä on rajoitettu  (lokaler Numerus clausus Fächer), ja korkeakoulut asettavat itse pääsyvaatimukset, joiden perusteella ne valitsevat opiskelijansa. Hakemus lähetetään suoraan korkeakouluun tai ulkomaalaisille suunnatun uni-assist.de -hakupalvelun kautta.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opintoihin hakeutuvat lähettävät hakemuksen aina keskitetyn hakupalvelun hochschulstart.de kautta. Näille aloille on enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja, joten niihin haetaan valtakunnallisen hakumenettelyn perusteella. Sisäänpääsyyn vaikuttaa odotusaika ja ylioppilastodistuksen arvosanat.

Jos haluaa hakeutua Saksaan opiskelemaan, ylioppilaskirjoituksissa pitää olla kirjoitettuna seuraavat aineet: äidinkieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja yksi luonnontieteellinen aine (fysiikka, kemia, biologia). Luonnontieteiden ja matematiikan suorittamisen voi todistaa myös lukion päättötodistuksen arvosanalla. Taidealoilla riittää ylioppilastutkintotodistus, koska opiskelijavalinta perustuu soveltuvuuskokeeseen.  Lisäksi ulkomaalaisen hakijan on aina todistettava saksan kielen taitonsa virallisella kielitodistuksella.

Hakuaika kesälukukaudelle (Sommersemester) asettuu marraskuun ja tammikuun välille, kun taas talvilukukaudelle (Wintersemester) haetaan toukokuun lopun ja heinäkuun puolenvälin aikana. Tarkat hakuajat pitää aina tarkistaa vastaanottavasta oppilaitoksesta.

Tutkinto-opiskelijan pitää osoittaa kielitaitonsa suorittamalla kielikoe (Deutsche Sprachprüfung für den Hochschulzugang ausländischer Studienbewerber, DSH). Vaihtoehtoisesti hän voi suorittaa tarvittavan kielikokeen jo Suomessa. Kokeita järjestää Goethe-instituutti Helsingissä. Lisäksi parissakymmenessä suomalaisessa lukiossa on mahdollista suorittaa saksan kielidiplomi (DSD II), joka riittää todistukseksi tarvittavasta saksan kielen taidosta.

DAAD Deutcher Akademischer Austauchdienst (monipuolinen sivusto Saksan korkeakouluopinnoista erityisesti ulkomaisille opiskelijoille)

DAAD Database on Admission requirements (DAAD:n tietokanta, josta voi tarkistaa oman tutkintotodistuksen kelpaavuuden, jos hakee Saksaan opiskelemaan)

uni-assist (hakupalvelujärjestelmä)

Hochschulstart.de (lääketieteen, farmasian ja hammaslääketieteen keskitetty hakupalvelu)

Pohjoismaan kansalainen voi hakea julkiseen korkeakoulutukseen Tanskassa samoin tai vastaavin ehdoin kuin Tanskan kansalaiset. Tanskassa on tarjolla paljon sekä tanskan- että englanninkielisiä koulutusohjelmia.

Tanskassa on yhteishaku alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin koulutusohjelmiin. Hakuaika korkeakouluopintoihin alkaa yleensä 1.2. ja päättyy 15.3.

Maisteritason koulutuksista saa tietoa suoraan korkeakouluista.

Suomalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja julkisissa oppilaitoksissa.

Pieni määrä koulutusohjelmia alkaa kevätlukukaudella. Näihin haku päättyy yleensä  1.9.

• Optagelse.dk  (tanskankieliset koulutukset)
• Study in Denmark (englanninkieliset koulutukset)
• Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriön taulukot, joista näkyy kuinka monta tuntia kirjaimet A, B ja C vastaavat eri aineissa tanskalaisessa lukiossa: Uddannelses- og Forskningsministeriet: Vurdering af fagniveauer

• Kuinka monta tuntia suomalaiset lukiokurssit kattavat: Uddanelses- og Forskningsministeriet: Eksamenshåndboken.  Tiedot löytyvät valitsemalla ensin alasvetovalikosta Finland ja sen jälkeen välilehden Fagniveauer.

Tanskankielisiin koulutusohjelmiin vaaditaan riittävä tanskan kielen taito. Kannattaa tarkistaa suoraan korkeakoulusta, riittävätkö lukion ruotsin opinnot vai täytyykö lisäksi suorittaa tanskan kielen koe.

Englanninkielisiin koulutusohjelmiin tarvitaan yleensä vähintään Tanskan lukiokoulutuksen English B -tasoinen englannin kielen taito. Lisätietoa vaatimuksista: Study in Denmark: Language Requirements 

Korkeakoulut voivat edellyttää virallisen englannin kielikokeen suorittamista tietyllä pistemäärällä. Virallisia kokeita ovat esimerkiksi IELTS, TOEFL ja CAE, joita voi suorittaa myös Suomessa: International English Language Testing System IELTS, Test of English as a Foreign Language TOEFL, CAE.

Yleisen hakukelpoisuuden lisäksi eri korkeakoulut voivat asettaa hakijalle tarkempia hakukriteereitä aiemmissa opinnoissa vaadittavista sisällöistä, nämä on tärkeä tarkistaa suoraan kyseisen korkeakoulun omilta nettisivuilta.

Erittäin suositeltava koulutusohjelmien vertailutyökalu:

Koulutusvertailu

Viron yliopistoissa opiskelee merkittävä määrä kansainvälisiä opiskelijoita, ja suomalaiset ovat perinteisesti muodostaneet Viron suurimman kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ryhmän. Suomalaiset opiskelevat Virossa erityisesti kauppatieteitä, oikeustieteitä ja lääketieteitä, mutta englanniksi suoritettavissa kandidaattiohjelmissa on tarjolla myös monenlaista muuta. 

Yksi syy suosioon lienee Suomeen verrattuna kevyempi ja väljempi hakuprosessi, vaikkakaan pääsykokeettomuudesta ei voi enää puhua yleisenä sääntönä. Jotkut hakukohteet saattavat myös edellyttää haastatteluun osallistumista tai motivaatiokirjeen kirjoittamista, vaikka varsinaista pääsykoetta ei olisikaan. Viron houkuttelevuutta lisää kätevän sijainnin lisäksi se, että osaan ainakin Tallinnan teknillisen yliopiston koulutusohjelmista voi hakea senkin jälkeen, kun Suomen korkeakoulujen yhteishaun opiskelijavalinnat ovat selvillä. 

Viron englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelu on pääsääntöisesti maksullista. Lukukausimaksut vaihtelevat huomattavasti koulutusohjelman ja korkeakoulun mukaan ja voivat olla moniin muihin suosittuihin opiskelumaihin verrattuna kohtuullisia. Lisäksi EU-kansalaisille on joitain maksuttomia opiskelumahdollisuuksia. Moni kokee Viron elin- ja asumiskulujen edullisuuden myös kompensoivan opiskelun kustannuksia. 

Korkeakouluopiskelua Virossa tarjoavat yliopistot (ülikool) sekä ammattikorkeakoulut (rakenduskõrgkool). Yliopistossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon (bakalaureus) 3–4 vuodessa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3–4 ½ vuotta. Molemmista voi jatkaa suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa (magister). Kuten Suomessakin, esimerkiksi lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opintokokonaisuus on laajempi ja niiden koulutusohjelmat kestävät 5–6 vuotta. 

Viron valtakunnallinen DreamApply-järjestelmä mahdollistaa hakemisen useisiin virolaisiin yliopistoihin ja ohjelmiin yhdellä hakujärjestelmällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita täysin Suomen kaltaista yhteishakua: hakeminen ja valintaperusteet ovat edelleen ohjelma- ja korkeakoulukohtaisia, ja osa hakemuksista kulkee korkeakoulun omien järjestelyjen kautta. Perusvaatimuksena on korkeakoulukelpoisuus omassa maassa sekä riittävä englannin tai viron kielen taito. Hakijan kannattaa ottaa yhteyttä kiinnostavan yliopiston kansainvälisten asioiden toimistoon, josta saa tietoa opinto-ohjelmista, pääsyvaatimuksista sekä hakuprosessiin ja -papereihin liittyvistä kysymyksistä. 

StudyinEstonia

DreamApply

Yhdysvallat on kansainvälisten opiskelijoiden suosiossa englanninkielisen koulutuksen ja monimuotoisen korkeakoulujärjestelmänsä vuoksi. Maassa on lähes 4000 korkeakoulua, joista noin 1300 on 2-vuotisia koulutuksia tarjoavia community collegeja ja muut 4-vuotisia bachelor-tutkintoja ja ylempiä tutkintoja tarjoavia oppilaitoksia.

Community college -oppilaitosten tarjoamat koulutukset  (certificate, associate degree) ovat ammattiopintoja tai yleissivistäviä valmistavia koulutuksia 4-vuotisiin bachelor-koulutuksiin.

College-termi viittaa useimmiten korkeakouluun, joka tarjoaa alempia nelivuotisia bachelor-koulutusohjelmia  (undergraduate programs). College voi olla itsenäinen oppilaitos tai osa laajempaa yliopistoa. University-termiä käytetään erityisesti silloin, kun yliopisto sisältää sekä collegen että maisteri- ja tohtoritason tutkinto-ohjelmia. Professional school -termi viittaa tiettyjen alojen (oikeustiede, lääketieteet jne.) ylempiin tutkinto-ohjelmiin.

Yhdysvalloissa yliopistot ovat joko julkisin varoin ylläpidettyjä (public) tai yksityisrahoitteisia (private). Yksityiset yliopistot voivat olla voittoa tavoittelevia (for-profit) tai non-profit -periaatteella toimivia. Yliopistojen välillä on suuria eroja. Opiskelijamäärä vaihtelee alle 100:sta yli 70 000:een. Opiskelijaprofiilit voivat olla hyvin erilaisia. Opiskelijavalinnassa on suuria eroja, osa yliopistoista hyväksyy lähes kaikki hakukelpoiset hakijat ja toisessa ääripäässä maineikkaat yksityisyliopistot ovat hyvin valikoivia. Kansainvälisen hakijan on syytä perehtyä tarkasti yliopistoihin ennen hakemuksen lähettämistä.

Yhdysvalloissa korkeakouluopiskelu on kansainvälisesti katsoen kallista. Lukuvuosimaksut vaihtelevat community collegeiden muutamista tuhansista yksityisten yliopistojen useisiin kymmeniin tuhansiin dollareihin. Julkiset yliopistot ovat keskimäärin halvempia, mutta eivät useinkaan tarjoa rahoitusapua kansainvälisille opiskelijoille. Yksityisiltä yliopistoilta kansainvälinen hakija voi saada huomattavan alennuksen ”listahintaan”.

Hakeminen yhdysvaltalaiseen korkeakouluun on usein monimuotoinen prosessi. Hakujärjestelmiä on monia. Common Application ja Coalition Application -alustat ovat erityisesti yksityisten yliopistojen käyttämiä valtakunnallisia järjestelmiä, joiden kautta voi hakea useisiin yliopistoihin samalla kertaa. Julkisilla yliopistoilla on omia alueellisia ja osavaltiokohtaisia hakujärjestelmiä. Myös yliopistokohtaisia hakujärjestelmiä on käytössä. Korkeakoulujen kotisivuilta selviää, miten kyseiseen oppilaitokseen haetaan. Hakuajat vaihtelevat ja ne on syytä tarkistaa yliopistokohtaisesti. Early decision ja early action -hakuajat päättyvät jo syksyllä. Varsinaiset regular decision -hakuajat päättyvät vuodenvaihteessa tai tammi-helmikuussa, joissain tapauksissa myöhemminkin. Monet korkeakoulut hyväksyvät hakemuksia kesään asti.

Opiskelijavalinta perustuu useimmiten kokonaisharkintaan, jossa korkeakoulu tekee valintapäätöksen hakijan erilaisten ominaisuuksien ja saavutusten pohjalta. Aikaisempi opintomenestys ei ole ainoa kriteeri, myös opiskelijan harrastuneisuus, yhteisöllisyys, hänen arvomaailmansa ja koulun antamat arvioinnit ovat merkityksellisiä valinnoissa. SAT- tai ACT-testit ovat edelleen laajasti käytössä, mutta yhä harvemmin pakollisia.

Lisätietoja:

College Navigator (Etsi ja vertaile yliopistoja)

CollegeSimply (Etsi, luokittele ja vertaa yliopistoja)

EducationUSA (Liittovaltion sivusto kansainvälisille hakijoille)

Common Application (Monipuolista hakemiseen liittyvää tietoa)

USA:n yliopistoterminologiaa (Education USA)

Characteristics of Degree-Granting Postsecondary Institutions (Monipuolista tilastotietoa USA:n korkeakouluista)

Italiassa opiskelu on alkanut viime vuosina kiinnostaa Suomalaisia opiskelijoita enemmän. Italiassa on paljon yliopistoja ja niissä on vuosi vuodelta enemmän englanninkielisiä koulutusohjelmia tarjolla niille, jotka eivät halua opiskella Italiaksi.

https://www.universitaly.it/ 

Italian yliopistoihin hakeminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä osa yliopistoista on yksityisiä ja osa julkisia ja hakuprosessit eroavat paljon. Tiedonhankintaan tulee käyttää paljon aikaa. Monella yliopistolla on hyvät hakijapalvelut, jotka järjestävät myös online-webinaareja hakijoille eli kannattaa tutkia koulujen kotisivut huolella ja olla tarvittaessa itse aktiivisesti yhteydessä yliopistoihin.

Hakuajat vaihtelevat todella paljon ja samaan yliopistoon voi olla useita hajuaikoja (early/regular/late). Esimerkiksi Bocconin early admission on syyskuussa ja monien muiden yliopistojen haut vasta tammi – huhtikuussa. Huomaa, että kansainvälisillä hakijoilla voi olla eri hakuaika kuin italiasta valmistuvilla hakijoilla.

Hakuajan lisäksi haku voi saman yliopiston sisällä olla erilainen eri koulutuksiin. Etsi yliopiston sivuilta ajan tasalla oleva “Bando d’ammissione” tai “Call for Applications”. Huomio, että jokaiselle hakukerralle julkaistaan uusi call for admissions. Niissä on usein muutoksia.

Aloita ajoissa tarvittavien dokumenttien selvittäminen. Joskus yliopisto voi pyytää lukion 1. vuoden 2. vuoden arvosanat (erikseen) englanniksi käännettyinä ja joskus taas suomalaisten todistusten virallista vahvistamista. Tarkasta myös miten opetuskielen osaaminen tulee todistaa.

Haku Italian yliopistoihin jakaantuu oikeastaan 5 eri kategoriaan: yksityiset yliopistot, teknisen alan korkeakoulut PoliTO ja PoliMi, julkiset yliopistot, design alan haut ja lääketieteellisiin koulutuksiin haut.

1. Yksityiset yliopistot

• Esim. Bocconi, Luiss, Cattolica 

• Haku yleensä suoraan yliopiston omien sivujen kautta 

• Usein oma pääsykoe TAI hyväksytään kansainvälisiä testejä (SAT, ACT) 

• Joskus pyydetään myös motivaatiokirje  

• Hakuaikoja voi olla useita. Jos haet varhaisessa haussa, saat päätöksen jo abiturienttivuoden aikana 

• Lukukausimaksut korkeammat kuin julkisissa 

2. Politecnicodi Torino (PoliTO) & Politecnico di Milano (PoliMI) 

• Tekniikan alan huippuyliopistoja 

• Haku tapahtuu yliopiston oman portaalin kautta 

• PoliTO: Yliopiston oma TIL-testi (tehdään paikan päällä) tai SAT. Kilpailu kovaa → valinta pisteytyksen perusteella 

• PoliMi: useita eri testivaihtoehtoja (englanniksi tai italiaksi. SAT yksi vaihtoehdoista. 

• Huom: arkkitehtuurilla omat testit 

• Tarkasta kielitaitovaatimukset. Vaikka opintojen alkuvaiheessa edellytettäisiin englanninkieliselle linjalle vain englannin taidosta todiste, voidaan kandidaattitutkinnon lopussa edellyttää myös tietty italian kielen taito. 

3. Julkiset yliopistot (yleisesti)

• Esim. Sapienza (Rooma), Bologna, Padova 

• Business/Economics-koulutuksia englanniksi: 

• University of Bologna  

• University of Turin  

• Ca’ Foscari Venice 

• Muutamilla aloilla valitaan kaikki hakukelpoiset, yleensä pääsykokeet 

• Tarkasta koulutusohjelmakohtaisesti mitä koetta käytetään. Moni koulutus käyttää valtakunnallisen yliopistoverkosto CISIAN (Interuniversity Consortium for Integrated Access Systems) verkossa tehtävää TOLC-koetta (Test OnLine Cisia) tai uutta CENT-S-koetta, joka on vaatimus useisiin englanninkielisiin koulutuksiin. Myös SAT käy joihinkin koulutuksiin. 

• Lukukausimaksut matalat (kansainvälisesti vertailtuna)

4. Design- ja taidealat (esim.Polimoda, IED, NABA)

• Hakuprosessi sisältää usein:  

• Portfolio (tärkein!) 

• Motivaatiokirje 

• Haastattelu 

• Usein yksityisiä kouluja → maksut korkeammat 

5. Lääketieteelliset koulutukset (Medicine)

• Yksityinen vai julkinen yliopisto ja italiaksi vai englanniksi – hakuprosessi eri 

1. Yksityiset yliopistot: yliopiston oma testi 

1. Julkiset yliopistot italiankielinen opetus: filter semester (hakijat karsitaan ensimmäisen syyslukukauden perusteella). 

1. Julkiset yliopistot englanninkielinen opetus: IMAT-koe (International Medical Admissions Test), jota ei voi tehdä suomessa. Lähin koepaikka viimeisimmän tiedon mukaan on Puola/Saksa. IMAT-koe on noin syyskuun puolivälissä (hinta noin 130e) ja se tehdään sinä syksynä, kun on aloittamassa opinnot (lääketieteen opetus alkaa aina melko myöhään syksyllä). Kokeeseen ilmoittaudutaan kesällä ja monesti osa koepaikoista menee nopeasti täyteen.

• Korkea kilpailu – paikat rajalliset